Suomen lippu

Suomen lippu eli siniristilippu on yksi kansallissymboleistamme. Suomen lipulla juhlistamme henkilökohtaisia sekä kansallisia juhlahetkiä. Puolitankoon vedettynä se kertoo kokemastamme surusta. Jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa, kun katsoo sen aiheelliseksi. Liputus ei ole velvollisuus, se on oikeus. Suomen lipun hankit kätevästi myös verkkokaupastamme.

Flagmorella valmistamme kotimaiset Suomen liput lippulain määrittämien mittasuhteiden ja värien mukaan perinteisestä 155 g lippukankaasta (100% polyesteri) joko ompelemalla tai painamalla. Myös kevyemmästä neuloksesta tehtyjä lipuja on saatavilla.
Suomen kansallislipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. PMS-värijärjestelmän mukaan lipun sininen väri on 294C.

Suorakaiteisen siniristilipun mittasuhteet ovat:
• korkeus 11 ja leveys 18 mittayksikköä
• siniristin sakaran leveys on 3 mittayksikköä
• kenttien korkeus 4, tangonpuoleisten kenttien pituus 5 ja ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.

Suomen lipun suhteet

Oikean kokoinen Suomen lippu valitaan lipputangon korkeuden mukaan. Lipun korkeus tulee olla 1/6 tangon korkeudesta. Katto- ja seinätangoissa suhde on tavallisesti 1/3.

Suomen lippu, kokotaulukko

Suomen lippu, kokotaulukko

Liputuspäivät ja -ajat

Virallisia liputuspäiviä ovat:

• 28.2. Kalevalan päivä, eli suomalaisen kulttuurin päivä
• 1.5. Vappu, eli suomalaisen työn päivä
• äitienpäivä, jota vietetään toukokuun toisena sunnuntaina
• 4.6. puolustusvoimien lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
• juhannuspäivä/Suomen lipun päivä, joka on kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai
• 6.12. itsenäisyyspäivä

Näiden lisäksi virallisia liputuspäivä ovat vaalipäivät ja tasavallan presidentin virkaanastumispäivä.

Valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan virallisina liputuspäivinä.

Muut liputuspäivät

Liputuskulttuuri ohjeistaa liputtamaan Suomen lipulla myös vakiintuneita liputuspäivinä, joita on kolmetoista vuosittain.

Muut liputuspäivät:
Muita liputuspäiviä on vuosittain kolmetoista. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä. Muut liputuspäivät ovat:
• 5.2. J. L. Runebergin päivä
• 19.3. Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä
• 9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
• 27.4. kansallinen veteraanipäivä
• 9.5. Eurooppa-päivä
• 12.5. J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
• toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneitten muistopäivä
• 6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
• 10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
• 24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
• 6.11. svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
• Marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä
• 8.12. Jean Sibeliuksen päivä eli suomalaisen musiikin päivä

Liputuksessa tulee noudattaa liputusaikoja. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.

Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21, jolloin Suomen lippu tulee ottaa pois salosta.

Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu lasketaan kello 20.
Valtion virastojen ja laitosten johdolla on mahdollisuus poiketa näistä kellonajoista, jos siihen on erityistä syytä.
Lisää ohjeita Suomen lipun käytöstä ja liputussuosituksista löytää Suomalaisuuden liiton ja Sisäministeriön sivuilta.

Suomen lippu – lisätietoa

Lipusta on käyttötarkoitukseltaan kolme eri tyyppiä: kansallislippu eli tavallinen siniristilippu, suorakaiteinen valtiolippu ja kielekkeinen valtiolippu.
Suorakaiteinen valtiolippu eroaa kansallislipusta niin, että ristin keskellä on leijonavaakuna. Valtiolippua käyttävät esimerkiksi eduskunta, valtioneuvosto ja sen ministeriöt, korkein oikeus, Suomen ulkomailla olevat edustustot ja rajavartiolaitos. Valtiolippua käyttävät tahot on lueteltu laissa Suomen lipusta.
Kielekkeinen valtiolippu erottuu muotonsa puolesta suorakaiteisesta valtionlipusta. Kolmikielekkeistä valtiolippua käyttää puolustusvoimat. Tasavallan presidentin kielekkeisessä valtiolipussa on sini-keltainen vapaudenristi tangonpuoleisessa yläkentässä.
Kansallislippu toimii myös suomalaisen aluksen kansallisuustunnuksena.

Suomen lippu käyttöön liittyy muutamia virallisia sääntöjä. Lipun voi pestä ja silittää lipun pesuohjeen mukaisesti, mutta se pitää kuivattaa sisätiloissa, eikä pyykkinarulla muiden pyykkien kanssa. Lipun voi myös siististi korjata, mutta korjausjälki ei saa liputettaessa näkyä häiritsevästi.

Kun Suomen lippu on aikansa palvellut – esimerkiksi sen valkoinen osa kellertynyt ja sininen haalistunut tai sitä ei voi enää huoltaa siistiksi, se tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisella tavalla. Lipun voi hävittää polttamalla tai leikkaamalla se pieniksi palasiksi ja poistamalla palat muutamassa erässä normaalin talousjätteen mukana. Tärkeintä on, ettei lippua voi palasista tunnistaa. Lippua ei saa haudata maahan eikä mereen.

Käytöstä poistetulle Suomen lipulle ei saa keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat aina suhtautuneet kunnioittavasti lippuunsa, ja tämän tavan soisi säilyvän.

Suomen lippu

Suomen lippu

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä ja kysy lisää tai pyydä tarjous:

tai

0207 625 200