LIPUTUSOHJEET

Kansallislipulla liputtaminen on jokaisen kansalaisen oikeus. Hyvän liputustavan mukaisesti lippu nostetaan salkoon sekä virallisina että vakiintuneina liputuspäivinä. Jokainen voi liputtaa myös omina juhlapäivinään sekä muina itselle tärkeinä hetkinä, joille haluaa antaa juhlatunnelmaa.

Liputusajat ja –päivät

Liputuksessa noudatetaan sovittuja liputusaikoja. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa virallinen liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Yksityiskotien lipun nosto- ja laskuhetkeä on joskus kuitenkin siirrettävä esim. työaikojen mukaan

Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20.

Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.

Viralliset liputuspäivät ovat:

28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä

1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä

Toukokuun toinen sunnuntai, Äitienpäivä

4.6. Puolustusvoimain lippujuhla, Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä

kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai Juhannus, Suomen lipun päivä

6.12. Itsenäisyyspäivä

Vakiintuneita liputuspäiviä on vuosittain yksitoista. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä.

Vakiintuneet liputuspäivät ovat:

5.2. J.L. Runebergin päivä

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä

9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä

27.4. Kansallinen veteraanipäivä

12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

Toukokuun kolmas sunnuntai, Kaatuneiden muistopäivä

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä

6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Svenska dagen

Marraskuun toinen sunnuntai, Isänpäivä

Liputusjärjestys
Liputettaessa useammalla eri kansallislipulla noudatetaan kansainvälisiä liputustapoja.

Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Isäntämaan lipun jälkeen lippurivistöön asetetaan vieraiden valtioiden liput maiden ranskankielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Luettelon löydät Sisäasiainministeriön sivuilta. Pohjoismaiden lipuilla voidaan käyttää myös skandinaavisten nimien aakkosjärjestystä. Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipulle siten, että lipun salkoreunan korkeus on sama kaikilla lipuilla ja lippusalot ovat saman korkuisia.

Heraldisesti arvokkain asema on heraldinen oikea eli tavallisesti katsojan vasen puoli. Poikkeuksia arvojärjestykseen tekevät muun muassa lippurivistö pääoven vasemmalla puolella ja juhlapaikalle johtavan tien varteen asetetut lippusalot. Myös lippusalkojen lukumäärä, parillisuus tai parittomuus vaikuttavat arvojärjestykseen.

Kun liputuksessa käytetään kansallislippujen lisäksi järjestö- ja yrityslippuja tulevat ne kansallislippujen jälkeen. Myös EU-lippu tulee aina kansallislippujen jälkeen. Samanarvoisten järjestö- ja yrityslippujen arvojärjestys määräytyy perustamisvuoden mukaan siten että vanhin lippu tai vanhimman yhdistyksen lippu on arvokkaimmassa paikassa.

Esimerkkejä lippujen arvojärjestyksestä:

Suomen lippu, vieraan valtion lippu tai yrityslippu.

Suomen lippu, vieraan valtion lippu A ja yrityslippu B.

Liputus kahdella Suomen lipulla ja vieraan valtion tai yrityslipulla.

Suomen lipun arvopaikka keskellä. A ja B voivat olla kahden eri valtion tai yrityksen lippuja.

Suomen lippu sijoitetaan arvokkaimmalle paikalle ja usein myös aakkosjärjestyksen mukaiseen paikkaansa.

Suruliputus
Suruliputuksessa lippu vedetään salossa ensin huipulle ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippua laskettaessa se vedetään ensin salon huipulle ja lasketaan sitten alas.

Suruliputus voidaan aloittaa heti kun tieto kuolemantapauksesta on saatu, tai mikäli liputusaika jäisi lyhyeksi, voidaan kunnioitusta osoittaa liputtamalla seuraavana päivänä.

Hautajaispäivänä liputuksen alkaessa lippu nostetaan suruliputuskorkeuteen. Siunaus- ja hautaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan loppupäiväksi täyssalkoon. Muistotilaisuuden aikana täyssalossa oleva lippu tervehtii ja osoittaa kunniaa vainajalle.

Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä.

Suruliputuksellä osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäasianministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.